Luomu-merkki haastaa vastuullisuus- ja ympäristömerkit

Luomu ei ole pelkkä viljelymenetelmä vaan pyrkimys vastuulliseen ja kestävään ruoantuotantoon. Muun elintarvikealan herätessä teemaan luomutoimijat kirkastavat näkemystään. Tuotteiden halutaan vastaavan kuluttajien oletuksiin vastuullisesta, eettisestä ja kestävästä tuotannosta. Luotettavan viestinnän pohjaksi rakennetaan kriteeristöä ja työkaluja. 

Luomussa kestävyyttä edistetään kaikilla sen kriteereillä

Erilaiset vastuullisuuden kriteerit ovat nousemassa elintarvikealallakin kilpaluvaltiksi. Monet yritykset ovat ryhtyneet ympäristötalkoisiin ja ottaneet käyttöön luonnonvarojen kulutuksesta kertovia tai muita ympäristömerkkejä kuten hiilijalanjälkimerkit. Eläintenhyvinvoinnin kriteeristöä ja tarkkailujärjestelmää puuhataan. Reilu kauppa on jo vakiinnuttanut asemansa markkinoilla.

Luomussa vastuullisuus on peruslähtökohta, jonka kanssa on tehty töitä alusta asti. Silti luomua määrittävä säännöstö kattaa tällä hetkellä lähinnä ympäristöystävällisen alkutuotannon. Lisäksi luomumerkki on markkinoiden ainut eläinten hyvinvointia edistävä merkki Suomessa.

Toisaalta vastuullisuus näkyy luomutuotteissa pyrkimyksenä aitouteen ja turvallisuuteen ravinnontuotannossa. Kuluttajat ovatkin vakuuttuneet siitä, että luomu on turvallista tuotantoa, jossa riskit on minimoitu esimerkiksi rajoittamalla sallittuja lisäaineita ja kieltämällä torjunta-aineet. Luomumarkkinan reippaan kasvun ja hyvän hintatason myötä huijaustapauksiakin paljastuu. Jos väärinkäytöksiä ei saada pysymään kurissa, alan luotettavuus on puntarissa.

Keski-eurooppalaiset yritykset ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä toisaalta kirkastaakseen luomun mainetta kokonaisvaltaisesti vastuullisena ja kestävän kehityksen mukaisena tuotantona ja toisaalta edistääksen alan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta kuluttajiin päin. Luomun hyvien käytäntöjen ohjeiston perusperiaatteet, Code of Good Organic Practice julkaistiin vuonna 2008. Julistuksen allekirjoitti 25 luomualan merkittävää toimijaa eri Euroopan maista; valmistavia yrityksiä, kaupallisia toimijoita, jalostajien yhdistyksiä ja tarkkailuorganisaatioita.

Julistus linjaa seitsemän tavoitetta: sosiaalinen vastuu, osallistuminen alan kehittämiseen, kestävä hinnoittelu ja kumppanuudet läpi ketjun, läpinäkyvyys koko ketjussa, avoin tiedonvälitys, toimintatapojen harmonisointi valvonnassa ja laaduntarkkailujärjestelmään kuuluminen. Allekirjoittaneet tahot ovat sitoutuneet aktiivisesti toimimaan periaatteiden puolesta ja laatimaan yksityiskohtaisempia kriteerejä kullekin tavoitteelle. Samalla myös muut alan toimijat kutsuttiin mukaan yhteistyöhön.

Ranskalaisilla jo oma työkalu yrityksille

Uusien ympäristö- ja vastuullisuusmerkkien tullessa markkinoille luomuyritykset haluavat korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaansa. Siten esimerkiksi Ranskassa paikallinen luomuyritysten etujärjestö Synabio on laatinut työkalun, Bioentreprisedurable®, jolla yritykset pystyvät kartoittamaan toimintaansa monipuolisesti kestävyyden eri ulottuvuuksissa. Sen avulla yritykset pystyvät suunnittelemaan kestävän kehityksen pitkäjänteiset tavoitteet ja toimenpiteet.

Työkalu on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille, joille ei markkinoilla ole tällä hetkellä edes sopivia ympäristösertifikaatteja. Työkalun kriteerejä laadittaessa on käytetty esimerkiksi ISO 26000 normistoa. Synabion projektisihteeri Claire Largier mainostaa työkalua myös yrityksen apuvälineenä vastuullisuusviestinnässä. Luomuyritykset toimivat usein hyvin vastuullisesti, muutta eivät osaa viestiä siitä asiakkailleen. Synabio edustaa noin 60 % Raskan luomuelintarviketuotannosta ja työkalu on jo käytössä 34 yrityksellä yhdistyksen reilusta sadasta jäsenestä.

Yhteistyöaloite luotettavuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi

Erityisesti Hollannissa ja Saksassa ovat vastuulliset luomutoimijat suivaantuneet alan kasvun myötä syntyneeseen hämäräperäisyyteen markkinoilla. Joitakin huijaustapauksia tulee vuosittain esii. Mutta varsinkin ketjun loppupään toimijat joutuvat kärsimään myös tahattomista tai huolimattomuudesta johtuvista torjunta-ainejäämistä. Käytännöt valvonnassa vaihtelevat eri maissa ja tarkkailuorganisaatioissa, mikä vaikeuttaa erityisesti vastuullisten yritysten toimintaa.

Ketjun luotettavuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi on vuodesta 2007 toiminut vapaamuotoinen ryhmä, Anti Fraud Initiative, jonka kokoaa alaa yhteen kehittämään vapaaehtoisesti kansainvälistä yhteistyötä ja keskinäistä ymmärrystä. Ryhmä järjestää seminaareja aiheesta erilaisissa kansainvälisissä tapahtumissa. Myös luomun hyvien käytäntöjen ohjeisto sai alkunsa ryhmän aloitteesta.

Viimeksi ryhmä oli mukana järjestämässä kansainvälisillä luomualan ammattilaisille suunnatuilla messuilla Bio Fachissa Saksan Nürnbergissä seminaaria uusista EU:n luomutuontisäännöistä. Myös IFOAM EU group, luomuorganisaatioiden maailmanlaajuisen kattojärjestön Euroopan osasto, osallistuu aktiivisesti kansainvälisen yhteistyön luomiseen luomualan luotettavuuden tukemiseksi ja markkinakehityksen pullonkaulojen ratkomiseksi.

 Artikkeli julkaistu Kehittyvä Elintarvike – lehdessä toukokuu/2012
This entry was posted in jatkojalostus, kansainvälisyys, kestävä kehitys, Luomu, vastuullisuus. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *